sunnuntai 25. elokuuta 2013

Kamalan hyvä guacamole

Kun dippailureseptien makuun ollaan päästy, ei mikään enää estä kokeilemasta tätä miedosti polttelevan hedelmäistä guacamolea.

Word.


Kamalan hyvä guacamole

700 g avokadoa*
4 valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
1 limen mehu (2 tl)
2 tl tuoretta rakuunaa
1 dl makeaa chilikastiketta (esim. Yeo's)

Puolita avokadot terävällä veitsellä. Poista kivet ja kuori avokadot. Laita kulhoon ja lisää murskattu valkosipuli, suola, limemehu ja pieneksi hakattu rakuuna. Soseuta sauvasekoittimella lyhyillä sarjoilla, tahna ei saa mennä vetiseksi. Jätä mieluummin hiukan liian rakeiseksi kuin liian sileäksi. Lisää chilikastike ja sekoita varovasti lusikalla. Laita ilmatiiviiseen astiaan jääkaappiin viilentymään. Nautiskele dippaillen tai grillatun lihan siivellä.

*=Avokadon kypsyys on kaiken a ja o. Jos se on raaka, eli liian kova, ei hommasta tule mitään. Ylikypsiäkään en suosittele. Sopivan avokadon tunnistaa siitä, että se tuntuu kärjestä kevyesti puristeltaessa pehmeältä.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Lännen nopein juustodippi


Näitä herkullisia nachoja paistaessani pälkähti mieleen, että miksei juustodippiäkin voisi tehdä itse. Ei se mitään poimuajon keksimistä voi olla. Kolme kokeilua viisaampana rohkenen panna julki reseptin, jolla saa varsin kelpo dippiä - ja nopeasti. Valitun juuston myötä homma seisoo tai kaatuu.

Kuvan dipissä on käytetty tuikitavallista Pirkan kermajuustoa. Se sai operaation aikana kummasti lisää aromia.


Lännen nopein juustodippi

2,5 dl juustoraastetta (kermajuusto, emmental, cheddar yms.)
1 dl punaista maitoa
50 g voita
1 rkl vehnäjauhoja
5+ tippaa tabascoa
suolaa

Raasta juusto. Lämmitä teflonkattila melko kuumaksi. Sulata kattilassa voi kuohuavaksi ja ripottele jauhot joukkoon. Sekoita vispilällä varovasti mutta nopeasti, jauhopaakkuja ei saisi syntyä. Lisää kattilaan mikrouunissa kuumaksi lämmitetty maito ja sekoita vispilällä tasaiseksi. Vähennä lämpö puoleen ja sekoita juustoraaste joukkoon. Jos näyttää liian tankealta, lisää liraus (2 rkl) maitoa. Mausta tabascolla ja tarkista maku. Jos dippi kaipaa suolaa, lisää sitä oman maun mukaan.

Kaada dippi tarjoiluastiaan ja anna tekeytyä tuuletusikkunan edessä tai terassilla parikymmentä minuuttia. Dippi on parhaimmillaan lämpöisenä, vaan ei kuumana. Jos dippiä jostain käsittämättömästä syystä jää yli, voit kätkeä sen jääkaappiin ja lämmittää seuraavana päivänä mikrossa.

perjantai 9. elokuuta 2013

Lännen nopeimmat nachot

Mikään ei latista texmex-ateriaa yhtä masentavasti kuin alkupalaksi tarjoiltu vadillinen ylisuolaisia, laminoidulta vanerilta maistuvia maissinachoja. Lähes yhden megapussin hinnalla ja pikkuruisella vaivalla voi valmistaa itse nachoja, joita maiskutellessaan kenraali Pancho Villakin olisi purskahtanut muhkeiden viiksiensä takana onnelliseen ja hyväksyvään itkuun.

Huomio! On ehdottoman tärkeää käyttää maissista tehtyjä tortilloja. Vehnäisistä ei tule lasta eikä p**kaa.


Lännen nopeimmat nachot

8 maissitortillaa
5 dl rypsiöljyä
suolaa

Kaada öljy kattilaan ja lämmitä liedellä noin puolella teholla kuumaksi. Leikkaa tortillakuoret pizzaleikkurilla neljään osaan. Livauta kattilaan yksi neljännes. Jos se tulee 15 sekunnissa reunoiltaan mustaksi, öljy on liian kuumaa. Vähennä tällöin lämpöä ja odota muutama minuutti. Lämpö on kohdillaan silloin, kun lastuista tulee kullankeltaisia ja tummia enintään reunoiltaan.

Pudota kattilaan kaksi kuorenneljännestä kerrallaan. Ne saavat mennä päällekkäin. Kypsennä 15 sekuntia ja käännä lastut pihdeillä. Odottele 15 sekuntia ja nosta lastut talouspaperin päälle käyristyneempi puoli ylöspäin. Jos siivoat jälkesi itse, laita talouspaperien alle leivinpaperi. Paista loput lastut samoin ja ripottele lopuksi lastujen päälle kevyesti suolaa. Anna lastujen lepäillä sijallaan tunti.

Nautiskele jäähtyneet lastut dipin, guacamolen, salsan tai tsatsikin kera, joko sellaisenaan tai runsaamman texmex-aterian kyydissä. Niin tai näin, nämä loppuvat pöydästä ensin.

maanantai 5. elokuuta 2013

Kynsilaukkaa keittäen

Jos joku sanoo, ettei pidä valkosipulista, on jotakin pielessä joko kuullun ymmärtämisessä tai kotikasvatuksessa. Ei ole yhtäkään kulinaristia, jota ei kiehdo kynsilaukan kaikkivoipa, mehevä aromi.

Valkosipuli on herkullista jo au naturel. Edesmennyt isoisäni pureskeli päivittäin kuusi kynttä ja kurlasi ne alas omenaviinietikalla. Pappa kuulemma tuoksui suihkun jälkeenkin valkosipulille. Ihon läpi.

Olen aiemmin vinkannut, kuinka valkosipulia grillataan. Grillin puutteessa valkosipulia voi myös keittää. Yksikyntiset ovat parhaita, mutta tavallisetkin käyvät, kunhan ovat pulleampaa sorttia. Vaivattoman keittämisoperaation tuloksena on pehmeää ja täyteläistä valkosipulitahnaa, jossa pistävyys on vaihtunut lumoavaan umamiin.


Keitetyt valkosipulit 

6 yksikyntistä valkosipulia per nautiskelija
2 rkl suolaa
sormisuolaa
vettä

Kääri yksikyntiset valkosipulit kuorineen tiukkaan foliopakettiin. Käytä vahvaa tai peräti erikoisvahvaa foliota ja kääri paketti niin, että kaikkialla on tuplakerros foliota. Kuusi kynttä per paketti lienee sopiva määrä, mutta isossa kattilassa kypsyy toki isompikin köntti.

Täytä korkeareunainen kattila puolilleen vedellä ja kiehauta. Lisää suola ja valkosipuliköntit. Niiden pitäisi voida kellua rinnakkain. Kiehuttele kannen alla 45 minuuttia (könttejä ei tarvitse kääntää välillä).

Avaa köntit ja anna sipulien jäähtyä kymmenisen minuuttia. Leikkaa terävillä saksilla sipulin kärki auki ja puserra herkulliseksi pehmennyt sisus ulos. Ripauttele pinnalle sormisuolaa maun mukaan ja nautiskele mausteisen grillipihvin, ryynimakkaran tai grillattujen kasvisten kera. Kaltaiseni äärilaidassa hyökkäävä kynsilaukan ystävä hotkaisee herkkutahnan suihinsa sellaisenaan.