Hellasoturin heppapullat

Että pani hirnuttamaan taannoinen hevosenlihakohu. Jos einesruokaan ajetaan naudan sijaan hevosta, se kannattaisi ilmoittaa pakkauksen kannessa näyttävällä räiskäyksellä. Sen verran paremmasta lihasta sattuu olemaan kyse.

Hevosen syöntiin liittyy toki voimakkaita tunnelatauksia, olihan hepo viime sodissakin uskollinen taistelutoveri. Silti vapaudessa elänyttä ja useimmiten vanhuuteen kuollutta heppaa voi popsia poskeensa paljon paremmalla omallatunnolla kuin tehotuotettua ammua, jota tässäkin reseptissä tosin on puolet. Täyslihaheppapullat kun saattavat olla useimpien makuun jo hiukan liiankin villejä.

Les Heppapullien maku on ytimekäs ja voimakas, etäisesti riistainen. Mistään äärimmäisyysruoasta ei silti ole kyse. Hellasoturin korsussa heppapullat katosivat joukkueen pienimpien taistelijoiden suuhun yksi toisensa jälkeen.


Les Heppapullat

400 g hevosen jauhelihaa
400 g naudan jauhelihaa
1 pss (n. 60 g) ranskalaista sipulikeittoa
2 munaa

Riko munat kulhoon. Läiskäise jauhelihat päälle. Vaivaa käsin, kunnes taikina alkaa olla tasaisen tummaa. Lisää sipulikeittopussin sisältö ja vaivaa lisää tasaiseksi.

Laita uuni lämpiämään 175-asteiseksi. Pyörittele taikinasta kämmentesi välissä meheviä heppapullia. Pyörittely helpottuu, kun huuhtelet ja kuivaat kädet heti kun taikina alkaa tahmautua. Paista heppapullia uunissa noin 15-20 minuuttia, kunnes ne ovat kauniin sihiseviä. Anna jäähtyä pellillä viitisen minuuttia. Pyyhi ulos valunut neste heppapullista talouspaperilla ennen tarjoilua.

Heppapullien jykevä maku tekee niistä maukkaita sellaisenaan. Ne voi myös tarjota perunamuusin ja kermaisen kastikkeen kera.

Hapansilakkaa Oskar-sedän tapaan

Perinteinen ruotsalaisherkku hapansilakka (ruots. surströmming) lienee yksi maailman pelätyimmistä ruoista. YouTube on täynnä videoita, joissa purkkia avataan ja oksennellaan ympäri ämpäriä. Etenkin purkista leijailevaa tuoksua kauhistellaan, vaikka ei siellä ole kuin kalaa, suolaa ja vettä. Ja kemiallinen mädätysreaktio.

Hapansilakkaa on Suomesta pirun vaikea saada. Elokuista sesonkiherkkua tuotetaan Ruotsissa miljoona purkkia vuodessa, eikä sitä riitä vientiin kovin paljon. Hyvinvarustettujen ruokakauppojen kalatiskeiltä voi kuulemma Suomessa varata muutaman purkin, mutta hinta voi olla pilvissä. Suomessakin joku tätä tekee, mutta aito on tottakai ruotsalaista. Hellasoturi pyydysti purkkinsa Tukholman-tuliaisina. 300 gramman Oskars-purkilla oli tunnelbanan ICA:ssa hintaa noin 7 euroa. Arlandan kentältä sitä ei enää saa, kun yksi purkki kuulemma kerran tussahti ruumassa itsekseen.

Hapansilakan maku on täysin omaa luokkaansa. Silakalta se ei maistu ollenkaan. Siihen tihentyvät kaikki Itämeren aromit: suolavesi, kalat, äyriäiset ja levät. Etenkin suolan maku on voimakas, mutta sen alta puskee pintaan täyteläinen, kaikkivoipa maku, jota on mahdoton verrata mihinkään muuhun. Se ei ole ollenkaan huono, mutta ei kiilaa parhaimpien makuelämysten joukkoon ainakaan parin kokeilukerran jälkeen. Jos hapansilakkaa syö toistuvasti, siihen jää kuulemma koukkuun. Jokaisen ennakkoluulottoman kulinaristin kannattaa kokeilla hapansilakkaa ainakin kerran. Sittenpä tietää, mistä puhutaan.

Purkin avaaminen: Hapansilakkapurkki kannattaa aina avata ulkona. Jos sen avaa sisällä, muuttuu avauspaikkana käytetty huoneisto asuinkelvottomaksi muutaman päivän ajaksi. Purkista lemahtavaa hajua voi luonnehtia lievimmillään täysin kuvottavaksi. Maistiaiset rohkeni ottaa myös 8-vuotias esikoiseni, joka määritteli hajun "mädäksi pieruksi". Purkki laitetaan tukevalle alustalle ja päälle heitetään kankainen rätti, sillä purkista ruiskahtaa heti ensi alkuun reipas luraus nestettä. Jämerätekoinen läkkipeltipurkki avataan perinteisellä avaajalla rätin alla. Löyhkä on kieltämättä jykevä. Mieleen tulee esimerkiksi salaojaputkeen keväällä tuupertunut mätivä hilleri. Kokeneemmat avaavat purkin kerralla, mutta hengähdystaukojen pitäminen on ihan sallittua. Jos ateriointi tapahtuu sisällä, fileet voi noukkia haarukalla muoviseen kannelliseen purkkiin. Lientä ei kannata hörppiä, ellei ole asiasta vuosikausien kokemusta.


Hapansilakkarieskat

12 hapansilakkafilettä (300 g purkki)
12 pientä ohrarieskaa (tai 6 isoa)
6 keitettyä perunaa
2 tomaattia (pieneksi kuutioituna)
2 punasipulia
2 dl kermaviiliä
voita

Silppua punasipuli ja sekoita noin neljäsosa siitä kermaviiliin. Levitä rieskalle voita. Muhenna puolikas peruna kuorineen haarukalla rieskan päälle. Ota lautaselle yksi silakkafile nahkapuoli alaspäin. Naulitse silakka haarukalla lautaseen ja kuopsuta liha irti ruokaveitsellä. Levitä muhjuuntunut silakka tasaisesti rieskan päälle. Ripottele päälle punasipulia ja muutama tomaattikuutio. Aateloi kermaviilillä. Isot rieskat voi rullata wrapiksi, pienet kannattaa taittaa kaksin kerroin ja syödä haarukalla ja veitsellä.

Juomaksi sopii parhaiten olut, kivennäisvesi ja maito. Snapsia voi kupsauttaa myös, mutta ilmankin homma toimii.

Koskenlaskija Kankkusen tonnikalapiiras

Tämä piirasresepti mäjähti kypärään Prisman vihannesosastolla, kun näin kutsuvan oloisia suippopaprikoita. Pussin kylkeen ladottu painoksi "n. 180 g". Se osoittautui vihannesvaa'an tarkistusmittauksissa 290 grammaksi. Hinta silti sama kaikissa pusseissa. Kannattaa olla kaupassakin tarkkana kuin porkkana.

Useimmiten uudet reseptit vaativat useammat koeammunnat, mutta tämä piiras oli kerrasta kohdillaan. Jos on kauempaa viisas, pyöräyttää piiraan vaikkapa lauantaina aamupäivällä ja jemmaa sen jääkaappiin. Sunnuntaina kilparadalta palattua piiraan markkina-arvo on mittaamaton.


Koskenlaskija Kankkusen tonnikalapiiras

pohja:
3 dl vehnäjauhoja
75 g voita
3 rkl vettä
1/2 tl suolaa

täyte:
1 prk tonnikalaa
1/2 Koskenlaskija (musta)
1 punainen suippopaprika (n. 80 g)
3 munaa
2 dl ruokakermaa
suolaa
mustapippuria

Valmista pohja. Sulata voi mikrossa juoksevaksi. Lisää kulhoon voi, jauhot, vesi ja suola. Sekoita lusikalla ja lopuksi kädellä sen verran, että taikina pysyy kasassa mutta on kimmoisa. Läiskäise taikina isoon piirasvuokaan. Painele taikina kämmenellä litteäksi, jauhoja ei pitäisi tarvita. Älä jätä korkeita reunoja! Töki haarukalla taikinaan parisenkymmentä pistoa ja laita vuoka pakastimeen puoleksi tunniksi.

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Ota vuoka pakkasesta ja kypsennä pohjaa uunissa 15 minuuttia. Valuta tonnikalasta öljyt ja rouhi se haarukalla kuohkeaksi. Levittele tonnikala tasaisesti piirakkapohjalle. Viillä suippopaprika pituussuuntaisesti auki toiselta sivultaan ja poista siemenet ja valkoiset osat. Leikkaa paprika poikittaissuuntaan noin puoli senttiä paksuisiksi viipaleiksi. Levittele paprikat ja kuutioitu Koskenlaskija tonnikalan päälle. Sekoita kulhossa munat, ruokakerma ja kolme kierrosta mustapippuria. Kaada seos piirakan päälle ja avita lusikalla niin, että seosta soljuu kaikkialle.

Paista piirasta 225 asteessa 20 minuuttia. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Taivaallisimmillaan piiras on jääkaapissa vietetyn yön jälkeen. 

Herrasmiehen kotiinpaluupiiras

Herrasmiehillä on toisinaan tapana viettää vapaa-aikaa toisten herrasmiesten seurassa. Usein se tarkoittaa kulttuuripitoista ekskursiota älyllisesti kiehtovaan ja historiallisesti merkittävään kohteeseen, kuten Turkuun, Istanbuliin tai lähimpään olutravintolaan. Aina pikkutunneille jatkuvat, henkisesti haastavat yhteiskunnalliset debatit näyttäytyvät aamuisin herrasmiehen ruumiintoiminnoissa. Tekee kamalasti mieli piirakkaa.


Rapea aurinkotomaatti-Aura-rypälepiiras

pohja:
3 dl vehnäjauhoja
50 g voita
1 dl turkinjogurttia
1/2 dl hapokasta vissyä
suolaa

täyte:
puolikas Aura-juusto
20 vihreää, siemenetöntä viinirypälettä
50 g aurinkokuivattuja tomaatteja (öljyssä)
2,5 dl ruokakermaa
3 munaa
mustapippuria
suolaa

Valmista pohja. Sulata voi mikrossa juoksevaksi. Lisää kulhoon voi, jauhot, turkinjogurtti, vissy ja rahtunen (noin 1/2 tl) suolaa. Sekoita lusikalla ja lopuksi kädellä sen verran, että taikina pysyy kasassa mutta on vielä tahmea. Läiskäise taikina isoon piirasvuokaan. Ripottele päälle jauhoja ja painele taikina kämmenellä litteäksi. Älä jätä korkeita reunoja! Töki haarukalla taikinaan parisenkymmentä pistoa ja laita vuoka pakastimeen puoleksi tunniksi.

Lämmitä uuni 225 asteeseen. Ota vuoka pakkasesta ja kypsennä pohjaa uunissa 15 minuuttia. Pilko tomaatit ja puolita viinirypäleet pituussuntaan. Ripottele tasaisesti pohjan päälle ja murenna Aura-juusto päälle. Sekoita kulhossa munat, ruokakerma, sopiva kierrosmäärä mustapippuria ja pikkuruisen suolaa. Sekoita haarukalla sen verran että keltuaiset hajoavat ja kaada tasaisesti piirasvuokaan.

Paista piirasta uunissa 20 minuuttia. Anna lepäillä viileässä paikassa, kuten parvekkeella tai terassilla, ainakin 45 minuuttia. Tarkoituksenmukaisimmillaan piiras on jääkaapissa vietetyn yön jälkeen, esimerkiksi sunnuntaina "herrasmiehen aamunälän" yllättäessä.